Mi primer semana!

Nyt on ensimmäinen viikko Meksikossa takana, ja oon kokenut ihan hurjan paljon. Oon ehtinyt rakastua Mexico cityyn ja Villahermosaan, kokenut meksikolaiset häät, itkenyt koti-ikävää, tutustunut tosi moneen sukulaiseen, kärsinyt/nauttinut kuumuudesta ja halunnut takaisin Suomeen. Kaikki täällä on hyvin, välillä vaan kaipaan suomiperhettä, kavereita ja kotia. Tää perhe on kyllä tosi kiva ja niin on tää talokin, mutta en mä silti saa tehdä samoja asioita mitä tekisin suomikodissa. En voi nukkua niin pitkään kuin haluan tai istua koko päivää huoneessani, mutta maassa maan tavalla. Joka päivä opin muutaman sanan lisää espanjaa, mutta keskustelut käydään kyllä vielä englanniksi.

Olimme siis perjantaina häissä, ja voin sanoa että oli hauskaa! Paikka oli tosi hieno, vaikka nää sanookin että se ei ollut vielä mitään verrattuna muihin tän alueen juhlapaikkoihin. Alkuun saimme käydä tervehtimässä kaikkia vieraita ja tottakai antamassa poskipusut (niitä oikeesti annetaan ihan kaikille ja kokoajan..) Sen jälkeen kaikki me naiset jouduttiin tanssimaan jonossa ihmisten keskellä, oli muuten hieman awkward heilua siellä sadan meksikolaisen kanssa. Kun oltiin syöty, alkoi soida kunnon musiikit ja koko paikka muuttui täysin. Kaikki tanssivat, en tajua miten nää meksikolaiset osaa kaikki tanssia niin hyvin! Siellä mun host isä ja veljet ottivat tanssilattian haltuun ja mä yritin vieressä heilua jotenkin.. Mutta oli ihan älyttömän hauskaa, ihmiset oli niin hyvällä tuulella ja myöhään yöhön siellä sitten tanssittiin. Siitä mentiin veljien kanssa sitten näiden serkkujen luo yöksi. Koko lauantai vietettiinkin sitten näiden isovanhemmilla muiden sukulaisten kanssa, ja opin pelaamaan dominoa ja ping pongia (jota nää muuten pelaa kokoajan). 

Sunnuntaina vietettiin koko päivä rannalla. Se on kuulemma tosi ruma verrattuna muihin rantoihin, mutta joku näiden tuttu omistaa sen joten oltiin siellä. Host äiti tuli aamulla herättämään huutamalla "vamos a la playa", eli lähdetään rannalle, siinä sitten 10 minuutissa valmistauduin ja lähdettiin hakemaan muita sukulaisia mukaan. Näillä on siis aina sunnuntaisin tapana olla koko perheen/suvun kanssa yhdessä. 

Ja tossa vielä vähän kuvaa mun uudesta kotikaupungista!

MEXICO CITY

Aivan liian pitkän lennon jälkeen päästiin vihdoin Mexico Cityyn. Oltiin siellä kaksi yötä muiden vaihtareiden kanssa ja käytiin katsomassa nähtävyyksiä ja hieman kaupunkia. Oltiin tosi kivalla veneretkellä, käytiin Teotihuacanissa pyramideilla ja vierailtiin monissa kirkoissa ja temppeleissä. Niin ja maistettiin tottakai tequilaa ja jotain hassua hedelmää. Mulla oli tosi kivaa, sillä meidän porukka oli aivan mahtava ja sain tosi ihanat tytöt huonekaverikseni. Tämä alkuleiri auttoi myös tosi paljon kun sai ennen perheeseen menoa vähän levätä. Olisin voinut olla Mexico Cityssä pidempäänkin, sillä tykkäsin kaupungista kovasti! Ja vaikka Meksikon vaaroista niin paljon varotellaan, en tuntenut missään vaiheessa olevani mitenkään vaarassa. Tottakai siellä on paljon alueita joissa on tosi likaista ja köyhää, mutta keskellä kaupunkia olin ihan turvassa. Ihmiset on tosi ystävällisiä, mutta siihen jatkuvaan viheltelyyn ja tuijottamiseen menee varmasti pian hermo :D

Nyt kuitenkin oon täällä perheessä ensimmäistä päivää ja ihan kivaa on ollut. Hieman vain yllätyin miten kuuma täällä on! Käytiin host äidin kanssa hänen kaverinsa luona joka on lääkäri, koska ilmeisesti mulle tuli taas lentäessä korvatulehdus kun olin vähän kipeä.. Ajeltiin myös kaupungilla kartan kanssa ja sain hieman tietoa siitä, missä saan liikkua ja missä en. Aika vapaasti saan onneksi tällä seudulla kävellä yksinkin esimerkiksi puistoihin ja ostoskeskukseen.Vielä ainakaan en osaa olla kuin kotonani mutta ehkä tää tästä. Täällä on palvelija, mutta lauantaisin joudun laittamaan aamupalaa koko perheelle.. Mitäköhän siitäkin tulee. 

LÄHTÖ JA TULIAISET

Vihdoin, vuoden odottamisen jälkeen on se päivä. Lähtöön on jäljellä enää muutamia tunteja. Fiilikset on oikeastaan nämä; On aivan mahtavaa lähteä enkä jaksaisi odottaa enää yhtään, mutta toisaalta haluaisin jäädä vielä hetkeksi. Oon koko päivän hyvästellyt sukulaisia ja kavereita, mutta ihmeen rauhallisena oon pysynyt. Kuvittelin tän olevan kauheempaa, mutta saas nyt nähdä miltä tuntuu kun kahden tunnin päästä lähden viimeisen kerran vuoteen meidän pihasta. Laukunkin sain vihdoin pakattua, ja painoa sillä on nyt 22.6kg kun saa olla sen 23kg.. Lento Saksaan lähtee aamulla, ja sieltä matka jatkuu Mexico Cityyn! Nyt ei oikein ajatus kulje tässä jännityksessä, joten ajattelin tulla hieman kertomaan mitä oon viemässä tuliaisiksi Meksikoon.

Tilasin tollasia esitteitä ilmaiseksi netistä, ja musta ne on oikein kivoja! Nää mun on espanjankielisiä niin on niiden sitten Meksikossa helpompi lukea :) Lisäks ostin toisen perheen siskolleni tollasen muumimukin.

Aion antaa jokaiselle perheelleni kaksi pientä pyyhettä ja paketin marimekon servettejä!

Löysin kivoja muumiaiheisia tiskirättejä! Ja tässä näkyy myös vähän mun tekemiä pinssejä ja käyntikortteja.

Ja tottakai paljon karkkia ja suklaata, tässä kuvassa ei oo vielä kaikki :)

Hieman oli hankalaa saada kaikki mahtumaan noihin laukkuihin, mutta siellä ne nyt on. Pian kaverit tulee hakemaan mua lentokentälle ja seuraavan kerran postaankin sitten Meksikosta :) Muistakaapas seurailla mun vuotta instagramista ja askiin voi vapaasti laittaa kysymyksiä!

This is my great escape

"So I'm gonna pack my things and go,
Travel the world before I'm old,
I'll send you photos in the post,
To capture the moments I love the most."

"Who knows what I'll do on my way.
Who knows who I'll meet on my way."

 

Lähtöön on 8 päivää ja mua ei jännitä vieläkään kunnolla. Kaikki negatiiviset tai pelottavat ajatukset on ihan kokonaan kadonnu, ja mä oon aivan tajuttoman innoissani kaikesta! Tää on todellakin se, mitä todella haluan. En malta odottaa huomisia läksiäisiäni sukulaisten kanssa, sitä kun saan pakata laukkuni, sitä kun oon lentokentällä muiden vaihtareiden kanssa, meidän muutamaa päivää Mexico Cityssä ja puhumattakaan mun ensimmäisen host perheen tapaamisesta! Oon niin innoissani siitäkin, että ihan pian saan antaa ostamani tuliaiset perheelleni, ja pääsen viettämään Meksikolaisia häitä ja kastajaisia. Oon vaan niin onnellinen ettei mitään rajaa. Vaihtoon lähteminen on aina ollut mun unelma ja nyt ihan kohta mä pääsen sen toteuttamaan! Kaikki asiatkin alkaa nyt olla kunnossa, enää viisumi ja vakuutus puuttuu. Vakuutuksen saan tilattua tulevalla viikolla ja viisumihakemuskin on jo laitettu menemään eteenpäin pienten ongelmien jälkeen. Tuo viisumin hakeminen olikin ehkä tähän mennessä hankalin juttu, sillä laitoin paperit täytettyäni hakemuksen postilla menemään, mutta se ei koskaan mennyt perille.. Seuraavaksi yritin sähköpostia, mutta osoite oli väärä.. Nyt sen pitäisi kuitenkin olla menossa oikeaan osoitteeseen.

Oon myös hieman harjoitellut ruoanlaittoa Meksikoa varten, että voin sitten tarjota siellä jotain suomalaista ruokaa. Tuliaisetkin on lähes kaikki nyt hommattu ja mielestäni esitelmäni Suomestakin onnistui aika hyvin. Oon myös jo vähän tyhjentänyt huonettani meille tulevaa meksikolaista poikaa varten. Se on kieltämättä vähän haikeeta heittää omia tavaroitaan pois ja tyhjentää hyllyjä jotain toista varten, kun tää kuitenkin tuntuu niin omalta enkä osaa ajatella, että täällä tulee asuun joku muu. Onneks tää poika vaikuttaa tosi mukavalta ja saanhan mä huoneeni taas vuoden jälkeen takaisin! Kuten oon jo monesti sanonut; välillä vähän itkettää, mutta ei kuitenkaan jännitä :) Haluan vaan jo mennä!

Jos kiinnostaa seurata mun vuottani Meksikossa tai tulee jotain kysyttävää, löytää mut myös seuraavista paikoista:

 ASK.FM           josssuxd

INSTAGRAM   josssuxd

Tuun varmasti vielä ennen lähtöä (eli sunnuntaita..) kertomaan hieman pakkailuistani ja fiiliksistä muutenkin!