THIRD MONTH

Tää kolmas kuukausi meni niin nopeesti ohi etten edes tajua mihin se kaikki aika meni! Tuntuu etten oo tehnyt oikein mitään ihmeellistä, mutta onhan tässä ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Oon koulunkäynnin lisäksi nähnyt kavereita, kerännyt rahaa kadulla, ollut mukana jossain kulkueessa rintasyöpää vastaan, ollut muotinäytöksessä, kokeillut crossfittiä (ja ollut viikon pystymättä kävelemään sen jälkeen), käynyt erilaisissa puistoissa ja museoissa ja nyt palasin juuri viikonloppulomalta Chiapasin osavaltiosta. 1/4 mun vaihtovuodesta on nyt siis kulunut ihan liian nopeasti, en halua sen loppuvan koskaan! Kaikki menee hyvin, mutta ärsyttää kun mun espanja ei oo vielä ihan niin sujuvaa kun haluaisin sen olevan.. Mutta se kyllä kummasti piristää kun aina uusia ihmisiä tavatessa kaikki ihmettelevät miten oon 3 kuukaudessa oppinut jo niin paljon :-) Että eiköhän se espanjakin ihan hyvällä mallilla oo! Niin ja mun host äidin kaveri lupasi alkaa pitämään mulle espanjantunteja pari kertaa viikossa, oon tosi innoissani :-)

Mun kodin lähellä on tollanen museo, jossa on eläimiä ja tollasia patsaita, jotka jotenkin liittyy Meksikon historiaan (ai mitenniin en kuunnellut tarkkaan..). Eräänä sunnuntaiaamuna host äiti tuli hyvin meksikolaiseen tyyliin herättämään mut ja kertomaan, että oon pian lähössä tonne mun toisen perheen kanssa. Alan pian tottua siihen, että koskaan ei voi tietää minne ollaan menossa ja milloin :-D



Suurin osa kuvista tulee otettua koulussa, kun siellä mä suurimman osan ajastani vietänkin. Mutta ei haittaa yhtään, sillä mä rakastan mun koulua! En ois ikinä uskonu, että tuun tykkäämään arkipäivistä enemmän kuin viikonlopuista.. Aina viikonlopun alkaessa mä alan vaan odottaa maanantaita, mutta se johtuu siitä, että oon päässyt niin kivaan (ja kuulemma tän kaupungin kalleimpaan) kouluun ja tutustunut ihanimpiin ihmisiin ikinä. Me aina Allyn (jenkkivaihtari mun kanssa samassa koulussa) kanssa jutellaan siitä, kuinka ilosia me ollaan että meidät laitettiin just tähän kouluun. Ja aina mietitään miten selvittäis ilman toisiamme, sillä ollaan nykyään aina yhdessä.. Koulussa saadaankin välillä kysymyksiä liittyen siihen ollaanko me siskoksia :-D Ei ehkä espanjan oppimisen kannalta oo se paras vaihtoehto että mennään melkein kaikille tunneillekin yhdessä, mutta me tullaan vaan niin hyvin juttuun! Ja kyllä me välillä espanjaakin käytetään ;)



1. Tää tyttö on ehdottomasti yks kauneimmista ihmisistä keitä oon nähnyt! 2. "Etsin suomalaista poikaystävää". Kaikki mun kaverit on aina tosi innoissaan kyselemässä kuvia mun suomalaisista poikapuolisista kavereista ja haluavat tulla Suomeen ihan vaan poikaystävää etsimään.. :-D



1. Oon muutamat kerrat joutunut mukaan pitämään esitelmää luokan eteen. Oon joutunut sanoon ihan vaan muutaman sanan, mutta nyt oon valmistelemassa esitelmää Suomesta jonka joudun pitämään jokaiselle luokalle eli yhteensä 10 kertaa.. 2. Tää tyttö on tosi kiinnostunut Suomesta ja haluaa oppia suomenkieltä! Yks päivä se tulikin mun luokse sanoen "moi mun nimeni on..." Ihana :-) 3. Ei se koulukaan aina ihan niin hauskaa oo.. Ainakaan kun mut ja Ally laitetaan eri ryhmiin ja pitäis oikeesti opiskellakin. Niin ja mun nimi täällä nykyään on Johannita.. No me gusta. 4. Valmistautumassa lähtemään elokuviin!

Yks viikonloppu Ally tuli mun luo yöksi ja mentiin muotinäytökseen (jotain polion vastaista toimintaa Rotareiden kanssa) sekä elokuviin. Tai no, meidän oli tarkoitus mennä elokuviin, mutta se ei sitten ihan onnistunut. Odoteltiin meidän kavereita niin kauan että sitten ei ollut enää tilaa elokuvissa :-D Mun host perheen ollessa katsomassa toista elokuvaa me sitten tehtiin muita juttuja..

Ollaan molemmat aivan rakastuneita tacoihin ja horchataan (riisistä tehty juoma)! Muutenkin meidän yhteinen harrastus taitaa olla syöminen..

1. Oltiin yks ilta viettämässä aikaa yhden kaverin luona!  2. Ja meidän toinen rakkaus, platanitos.. Ne on jonkunlaisia kuivattuja banaanilastuja, mutta ei kuitenkaan ihan normaalista banaanista tehtyjä.

 

Osallistuttiin tollaseen kulkueeseen, joka oli järjestetty rintasyöpää vastaan. Oon jo 2 kertaa täällä ollessani ottanut osaa tälläseen toimintaan, ihan hullua mutta niin hauskaa :-D Kaikki kadut on suljettu autoilta ja me siellä kävellään suurena ryhmänä musiikin soidessa. 

Meksikolainen ruoka on todellakin vienyt mun sydämen. Alkuun en tykännyt siitä ollenkaan, mutta nyt lähes kaikki maistuu! 1. Tacosipsejä ja kanaa 2. Chicharron, Allyn kanssa lähes päivittäin syödään tätä koulussa.. Tossa on päällä juustoa ja kermaa, niin outoa mutta niin hyvää! 3. Niin hyvää kalaa, tietysti tortillan kanssa syötynä :-D 

Hieman maisemia mun koulumatkalta! Tossa ekassa kuvassa on tollanen leipomo, josta mun host perhe käy tosi usein ostamassa leipää (jota muuten sillä sokerimäärällä kutsutaan Suomessa pullaksi..) 

1&2. Oltiin sellasessa tapahtumassa jossa myytiin kaikkea ruokaa ja tavaraa jota tuotetaan täällä Tabascossa. 3. Vietettiin pienellä porukalla yhden kaverin synttäreitä ja söin parasta kakkua ikinä! 4. Yksi hotelli täällä mun kaupungissa :-) 

1&3. Tein jotain mitä en oo ikinä ennen tehnyt enkä luultavasti tulekaan tekemään, nimittäin keräsin rahaa kadulla! Oli se aikamoinen kokemus hyppiä siellä autojen seassa muiden kerjäläisten kanssa pyytämässä ihmisiltä rahaa.. Mutta se meni hyvään tarkoitukseen polioa vastaan. 2. Taas kakkua koulussa.. 4. Sain vihdoin mun koulun korttini joka ei oo ihan niin onnistunut :-D 

1. Syötiin jotain hilloa jota saa vaan Allyn kotikaupungista! 2. Paras jenkkikaveri ikinä, vaikka välillä meillä meneekin hermot ja vihataan toisiamme :-D Johtuu varmaan siitä että ollaan niin samanlaisia 3. Autossa matkalla yhden kaverin kotiin viettämään iltaa :-) 

Ja loppuun vähän sekalaisia kuvia niin koulusta kuin meidän viikonloppulomalta Chiapasistakin! Oltiin siis kaupungissa nimeltä Palenque ja nukuttiin pienessä hotellissa joka sijaitsee keskellä sademetsää. Siellä oli apinoita jotka piti läpi yön kauheeta meteliä ja ensimmäistä kertaa mulla oli oikeesti kylmä :-D Nyt on kiva olla takaisin täällä lämpöisessä Villahermosassa! Mutta oli kiva viikonloppu, siitä tuun myöhemmin kertomaan lisää parempien kuvien kanssa. Nyt alan valmistautua huomiseen koulupäivään!

Vastaukset kysymyksiin

Ootko opiskellut espanjaa jo ennen vaihtoa, vai lähditkö ilman aiempaa kielitaitoa? - Mä opiskelin espanjaa koulussa vuoden eli 5 kurssia ennen kun lähdin. Mulla meni koulussa tosi hyvin espanjan kanssa, mutta se on kyllä niin eri asia sitten kun sitä tarvii oikeesti käyttää ja pitäis ymmärtää näitä nopeesti puhuvia meksikolaisia.. Oli siitä silti hyötyä kun osaa edes ne perusasiat. Voin sanoo, että ennen lähtöä kannattaa opiskella niin paljon kohdemaan kieltä kun mahdollista!

 Puhutko paljon espanjaa vai osittain englantia paikallisten kanssa? - Perheen kanssa ollaan ihan huomaamatta siirrytty käyttämään pelkkää espanjaa. Kavereiden kanssa on vähän niin, että osan kanssa pelkkää espanjaa, osan kanssa pelkkää englantia ja osan kanssa vähän molempia :-D Monet mun koulussa ei osaa englantia, joten heidän kanssa puhutaan vaan espanjaa ja ihan hyvin ymmärretään toisiamme. Mutta osan kanssa kun on tottunut puhuun englantia niin on tosi vaikee siirtyä käyttään espanjaa kun asiat saa sanottua niin paljon helpommin englanniks.. Mutta espanja on menossa kokoajan parempaan suuntaan ja ymmärrän jo lähes kaiken!

Onko siellä turvallista? - No tää mun kaupunki on suhteellisen turvallinen ainakin mitä mun perhe on mulle sanonut. Mutta onhan tää kuitenkin Meksiko, eli ei ihan samanlainen turvallisuus oo kun siellä Suomessa. Mä saan yksin kävellä tässä kodin lähellä kun asun keskustassa, mutta en kello 7 jälkeen illalla. Ja on monia paikkoja joihin en missään nimessä saa mennä ja esimerkiksi antroihin eli yökerhoihin mulla ei kuulemma oo mitään asiaa koska niissä on niin vaarallista. Ja tässä ihan lähellä just kidnapattiin mun host äidin tuttu ja ammuttiin kaverin kaveri ja muuta tällästä.. Mutta mä tunnen olevani ihan turvassa enkä oo kertaakaan pelännyt tuolla kävellessäni (vaikka host äidin kielloista huolimatta kuljen puhelin kädessä enkä muutenkaan oo kovin varovainen). Meksikosta on yleensä uutisissa vaan ne huonot asiat, mutta täällä on niin paljon enemmän hyvää!

Suositteletko tässä vaiheessa vaihtoon lähteville Mexicoa? - Suosittelen ehdottomasti! Unohtakaa ne huonot asiat mitä Meksikosta saa kuulla ja lukea kokoajan, tää maa on ongelmistaan huolimatta ihan mahtava. En oo kertaakaan katunut, että päätin tulla just tänne. Ihmiset, maisemat ja tietysti ruoka täällä on vaan niin uskomattomia. Tää kulttuuri on niin erilainen kun Suomessa ja oon ilonen että saan tutustua siihen!

Milloin sait idean lähteä vaihtoon? - Mä aloin haaveilla matkustamisesta tosi nuorena, joten aloin lukea muiden vaihtareiden blogeja. On tullut monet vuodet luettua kateellisena kun muut viettää unelmiensa vuotta maailmalla. Mietin, että mäkin haluan tehdä sen joskus ja oppia espanjan kielen joka on ollu mun unelmana jo pitkään. En silti rehellisesti sanottuna IKINÄ ajatellut että mä oikeesti toteuttaisin sen. Se oli vaan aina pyörinyt mun mielessä, mutta ajattelin että ei mun rohkeus nyt riitä siihen että lähden näin nuorena vuodeksi pois. Kunnes vuosi sitten kesällä tajusin, että nyt on mun viimeinen tilaisuus hakea vaihtoon. Vanhempien suostuttelun jälkeen tein hakemuksen, kävin muutamissa haastatteluissa, täytin ihan liikaa papereita ja nyt mä olen täällä, viettämässä sitä vuotta jonka en ikinä uskonut toteutuvan! Enkä muuten kadu, että sen enempää miettimättä laitoin hakemuksen menemään vaikka en edes tiennyt mihin olin ryhtymässä ;-)

Oliks tosi vaikeeta lähtee Suomesta ja jättää kaikki vuodeks? - Kaikki meni yllättävän hyvin siihen asti, kunnes tuli se yö kun piti lähteä lentokentälle. Kaikki hyvästelyt oli kyllä erittäin rankkoja enkä halua enään ikinä kokea sitä uudestaan.. Toisaalta vielä matkalla lentokentälle olin ihan sairaan innoissani kaikesta, mutta kun turvatarkastuksessa käännyin viimeistä kertaa katsomaan taakseni eikä mua saattaneet kaverit ollutkaan enään siellä, mun mieleen tuli vaan ajatus "mitä hittoa mä oon tekemässä". Rehellisesti sanottuna koko lennon ja kaikki odottelut lentokentällä pidättelin vaan itkua ja ehkä vähän itkinkin.. :-D Oli siis vaikeeta, mutta ei oo tollasia fiiliksiä ollut enää sen jälkeen kun tänne pääsin!

Ajattelitko lähtee muiden järjestöjen kautta vai oliks Rotary heti se sun juttu? - Mä mietin ja vertailin eri järjestöjä tosi pitkään. Rotary ei edes käynyt mun mielessäni, sillä halusin ihan ehdottomasti lähteä Espanjaan, ja Rotareillahan sun tarvii valita 4 maata joihin sitoudut lähtemään. Mulle parhaaksi vaihtoehdoksi sitten valikoitui AFS, mutta tosi korkean hinnan takia mun vanhemmat ei oikein ollut mun kanssa samaa mieltä. Sitten mun koulun opinto-ohjaaja kertoi mun isälle Rotareista, ja sen jälkeen se olikin ainoa vaihtoehto miten pääsen lähtemään. Otin sitten enemmän selvää tästä järjestöstä ja hyvä niin! Rotarit on huomattavasti halvempi vaihtoehto ja ne oikeesti välittää vaihto-oppilaistaan ja järjestää vaikka mitä kivaa toimintaa :-)

Miksi valitsit juuri tuon maan? - Mä en missään vaiheessa ajatellut lähteväni Meksikoon. Mun maavaihtoehdot olivat Espanja, Ecuador, Usa ja Argentiina. Mä halusin tosi kovasti Espanjaan ja Ecuadoriin, Usan ja Argentiinan valitsin lähinnä siksi etten tiennyt missä muualla haluaisin vuoteni viettää. Sain sitten tietää, että mut on valittu Usaan (kaikista vaihtoehdoista se minne vähiten halusin) ja pienen paniikin/itkun jälkeen laitoin menemään sähköpostia jossa kerroin, että haluan vaihtaa maata. Sain siis valita lähdenkö Brasiliaan, Japaniin vai Meksikoon. Valitsin siis ehdottomasti Meksikon, sillä mähän halusin vaihtoon jotta oppisin espanjan :-D

Onko sulta kyselty Suomesta mitään hauskoja juttuja? - Ei ihan kauheesti, sillä kukaan ei tiedä mitään Suomesta. On multa kuitenkin jotain kyselty; oonko ikinä nähnyt aurinkoa, onko meillä Suomessa kuu, syödäänkö me pizzaa ja sijaitseeko Suomi Kanadassa tai Usassa. Ja ihan kaikki luulee, että mun äidinkieli on englanti ja vieläkin koulussa osa luulee että oon kotoisin Filippiineiltä..

Mitä todella outoja tapoja Mexicossa on? - Ainakin oon huomannut, että kun ajetaan autolla, lähes kaikki tekee jossain vaiheessa ristinmerkin käsillään. Jonkunlainen rukous, en oo ihan vielä saanut selville että miksi :-D Ja mun mielestä outoa on kenkien pitäminen sisällä, joka aamuinen sängyn petaaminen (ihan kaikki petaa sänkynsä), poskipusut aina tervehtiessä ja hyvästellessä, tortillojen/papujen/chilin ja avokadon tunkeminen joka ruokaan, kaupoissa pakkaajat, huoltoasemilla tankkaajat ja kodeissa kodinhoitajat. Muita outoja asioita on ehdottomasti vessat! Siis mä oon vasta nyt oppinut miten täällä vedetään vessa, koska ne on niin erilaisia eri paikoissa täällä. Osassa on sellainen vipu jota väännetään, osassa on sellanen jalalla poljettava juttu, osassa on nappi ja osa vetää itse itsensä.. Ihan rehellisesti sanottuna kun saavuin tänne sain välillä sen 5min miettiä miten saan vessan vedettyä :-D Ja yksi erittäin outo ja ÄRSYTTÄVÄ asia on dubatut elokuvat! Lähes kaikki telkkarista tulevat englanninkieliset elokuvat on dubattu espanjaksi, ja se kuulostaa aivan älyttömän tyhmältä.

Mitä ikävöit Suomesta? - Perhettä, kavereita, vapautta. Nää on ne asiat minkä takia välillä koti-ikävä iskee. Oon täällä ollessani tajunnut, miten onnekas oon että mulla on Suomessa niin mahtava perhe ja kaverit. Oon aina saanut tehdä ja kokeilla asioita, sillä muhun luotetaan. Saan mennä ja tulla miten haluan ilman mitään turhia kieltoja, mutta silti musta välitetään. Saan olla just sellanen kun oon ja tehdä niitä asoita joista tykkään. Nää on ne syyt minkä takia oon aina rakastanut mun vanhempia niin paljon. Ne on antanu mulle niin onnellisen ja unohtumattoman nuoruuden. Asiat on hyvin erilailla täällä; kaikkeen pitää kysyä lupa ja välillä on hyvin epätodennäköistä että se lupa annetaan. Lisäksi kaipaan tosi paljon mun salia ja ryhmäliikuntatunteja.

Mitä vinkkejä antaisit meille Meksikoon lähteville vaihtareille? - Opiskelkaa espanjaa! Varautukaa siihen, että täällä jos et hymyile 24/7 ja ole kokoajan äänessä, saat paljon kysymyksiä siitä miksi olet niin surullinen vaikka oikeasti et ole :-D Nää on vaan niin erilaisia eikä ymmärrä sitä suomalaista hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Mutta paras neuvo minkä voin antaa on se, että älkää olettako mitään! Lähtekää avoimin mielin, kaikkien vuosi tulee oleen niin erilainen.

Miten vanhempasi, isovanhempasi ja muu lähisukusi suhtautuivat lähtöösi? - En ihan hirveesti niiden fiiliksistä tiedä, mutta ainakin sanoivat olevansa ylpeitä että mulla on rohkeutta lähteä! Vaikka ainakin äiti kovasti kyseli onko mun pakko lähteä ja nyt haluais mut jo takaisin Suomeen :-D

RIVIERA MAYA

Oltiin siis kunnon rantaparatiisissa Tulumissa kaikkien piirin 1495 vaihtareiden ja rotareiden kanssa. Meitä oli siellä 70 vaihto-oppilasta eri puolilta maailmaa ja oli kyllä ihan huikeet 3 päivää! Oon niin onnellinen että oon saanut mahdollisuuden tavata niin paljon ihmisiä erilaisista kulttuureista. Ja vaikka ollaan niin erilaisista maista kotoisin, tullaan silti kaikki niin hyvin toimeen. 

Tää postaus tulee oleen hyvin kuvapainotteinen, sillä kuvia tuli ihan kivasti otettua. Lähdettiin siis mun perheen ja isovanhempien kanssa Tulumiin jo 2 päivää ennen muita vaihtareita, sillä yövyttiin mun host äidin kaverin hostellissa. Ihan kiva kokemus sekin, mutta en mä montaa yötä haluaisi viettää ilman lämmintä vettä ja lukollista ovea.. En ihan hirveen hyvin tuu toimeen mun host isoisän kanssa, mutta oli ihan mahtavat pari päivää silti. Käytiin mm. Meksikon rajojen ulkopuolella Belizessä, uimassa sellaisessa maanalaisessa "luolassa" jota kutsutaan nimellä cenote, rannalla sekä Mayojen rauniokaupungissa Cobassa. 

 Tästä ekasta kuvasta näkee millanen ton cenoten sisäänkäynti on;

 

Tuolla Cobassa sitten vuokrattiin host isän ja isoisän kanssa pyörät ja oi että oli kiva pyöräillä pitkästä aikaa, vaikka se pyörä ei mitenkään hirveen hyvässä kunnossa ollutkaan.. Eikä ihan Mexico Cityn pyramideille vedä vertoja nää Cobassa olevat pyramidit, mutta tykkäsin kyllä! Lisäksi käytiin vierailemassa parilla erilaisella rannalla, enkä oo ikinä nähnyt mitään niin kaunista. Mä jäin vaan tuijottaan suu auki ja totesin, että en oo ikinä ennen nähnyt mitään tällästä. Korkeita palmuja joka puolella, valkoista hiekkaa ja ihan sininen meri. Voitte vaan kuvitella millainen tunnelma siellä oli kun tuli ilta ja alkoi jo hämärtää.. oi että. 

 

Parin hostelliyön jälkeen oli aika siirtyä kunnon luksushotelliin muiden vaihtareiden kanssa! Ensimmäinen yö vietettiin hotellissa nimeltä Grand Bahía Príncipe ja seuraavat kaksi yötä hotellissa Barceló. Tykkäsin kovasti molemmista hotelleista, ja oli ihana päästä viettämään aikaa muiden nuorten kanssa kun oli ensin viettänyt muutaman päivän vaan vanhempien seurassa. Huonekaverina mulla oli brasilialainen tyttö, mutta en mä hänen kanssaan nukkunut ensimmäisen yön jälkeen kun jotenkin aina päädyin muualle :-D Ihan hirveesti meillä ei vapaa-aikaa tuolla ollut eikä hotellialueelta poistuttu (paitsi minä, mun perhe, ihana suomalainen vaihtari Emmi ja amerikkalainen Ally). Lähdettiin siis Playa del Carmeniin shoppailemaan, sillä muutaman tunnin päästä oli alkamassa Meksikolainen itsenäisyysjuhla, eikä mulla ollut mekkoa.. Aikaa meille ei jäänyt kuin tunti, joten nopeasti juostiin Forever21 läpi ja onneksi mekko löytyi. Muuten hotellilla meidän aika kului sääntöjä kertaillen ja muun rotarytoiminnan parissa, iltaisin muiden vaihtareiden kanssa jutellen ja ehdittiinhän me rannallekin. 

Sitten oli taas edessä n. 10 tunnin automatka kotiin. Oli kuitenkin ton viikonlopun aikana jäänyt unet niin vähiin, että koko matka meni nukkuessa ja yhtäkkiä huomasin että kotona ollaan :-) Ihan mahtavaa, että rotarit järjestää meille näin siistejä juttuja, kiitos! Nyt vaan toivon, että saan jostain rahat siihen alkuvuodesta järjestettävään n. kuukauden mittaiseen retkeen, jotta nään taas kaikki ihanat vaihtarit..

Huhhuh, pian tulee jo kolmas kuukausi täyteen Meksikossa! Aika menee ihan liian nopeesti, pian on jo joulu ja pitäis muka osata hyvää espanjaa.. Saas nyt nähdä miten käy :-D Nyt painun kuitenkin nukkumaan, koska aamulla taas kouluun (jossa luultavasti jatkan nukkumista..) Adiós!