SECOND MONTH

Mun toinen kuukausi täällä Meksikossa tarkoitti myös koulun alkamista. Sitä olin koko ensimmäisen kuukauden odottanut, sillä ilman koulua on vähän hankala saada niitä omia kavereita. Ensimmäisenä aamuna kyllä hieman jännitti kävellä sinne kouluun kaikkien tuijottaessa ja esitellä itsensä espanjaksi siellä luokan edessä.. Hyvin siitä alusta kuitenkin selvisin ja nyt koulu on jo ihan tuttu ja mulla on siellä ne omat kaverit :) Kuvat 2-4 on otettu liikuntatunnilla jonka voi huomata noista ei niin hienoista (mutta mukavista) verkkareista.. Ensin mä valitsin ping pongin, mutta nyt vaihdoin sen jalkapalloon. Älkääkä kuvitelko että mä pelaisin jalkapalloa, me tytöt vaan katsellaan kun pojat pelaa :-D 

Tässä hieman kuvia siitä miltä mun koulu näyttää. Mulle tää rakennus on jo ihan tuttu, enkä enää eksy päivittäin ja saavu tunneille myöhässä niinkun mulle alkuun tapahtui aika usein.. Mä tykkään tästä rakennuksesta tosi paljon, ja musta tuntuu että tää koulu on tosi hyvä verrattuna Meksikon kouluihin yleensä! Tänne mä siis saavun joka arkiaamu n. kello 6.30 ja kotiin pääsen n. 14.30-15.00.

 

Oon mä muutakin tän kuukauden aikana tehnyt kun ollut koulussa, vaikka välillä tuntuu että kaikki aika menee siellä! 1. Mun ihan lemppariruoka täällä; tacot! Näitä onneksi syödään lähes kaikissa juhlissa ja tapaamisissa, tervetuloa vaan ne vaihtarikilot. 2. Täällä vietetään paljon aikaa tollasissa katoksissa, joita kutsutaan nimellä "palapa" 3. Ja toinen lemppari; tostadas! 4. Niin ihania Rotareita :-)

Oon viettäny niin paljon hyviä hetkiä näiden ihmisten kanssa! Pääsin ekaa kertaa elämässäni kokeilemaan tollasta banaanivenettäkin, ja oli tosi hauskaa vaikka välillä luulin hukkuvani.. Ja kuten 2. kuvasta voi huomata, täällä oikeesti AINA työnnetään synttärisankarin naama kakkuun :-D

1. Mun toinen host perhe ja tyttö Usasta! 2&3. Kaikki rotaritapaamiset ja juhlat on ehdottomasti yksiä tän vuoden kohokohtia ja nää ihmiset on niin suuri osa mun vaihtovuotta! Odotan aina innolla meidän yhteisiä viikonloppuja ja muuta järjestettyä ohjelmaa joka yleensä koostuu aika pitkälti ruoasta.. :-)

1,3&4. Mä keskityn koulussa aina ihan kaikkeen muuhun paitsi siihen opiskeluun.. 2. Siellä mä sytyttelemässä kynttilöitä, enkä oo ihan varma että minkä takia :-D 

Niin ihania tyttöjä, ei voi muuta sanoo :-) 

Oon tosiaan saanu niin paljon ihania kavereita koulusta. En oo kertaakaan tehnyt kotiläksyjä ja harvemmin tunneillakaan osallistun opiskeluun. Mun koulupäivät menee nukkuessa, seinään tuijotellessa, kavereiden kanssa jutellen ja kuvia ottaen ja välillä vähän espanjaakin oppien :-D 

 

Tässä kuussa on juhlittu Meksikon itsenäisyyttä ja sen kyllä huomaa! Kaikkialla on Meksikon lippuja ja kaikki on koristeltu sen väreillä. 

 

Meillä oli tässä kuussa koko piirin yhteinen tapaaminen Tulumissa! Ehdottomasti tän kuukauden kohokohta. Vietettiin siellä hotellissa kaikki tän piirin vaihtarit yhdessä 3 päivää, mutta mä menin mun host perheen kanssa Tulumiin jo pari päivää aikaisemmin. Yövyttiin hostellissa ja kierreltiin hieman nähtävyyksiä ja sain kokea taas niin paljon uusia juttuja! 

 

Matkalla Tulumiin poikettiin toisessa maassa, nimittäin Belizessä! Mä olin nukkunut suurimman osan matkasta ja kun heräsin, host äiti ilmoitti että emme ole enää Meksikossa.. Tältä siellä sitten näytti :-D 

 

Oli tosi ihanaa nähdä kaikkia näitä ihania vaihtareita Tulumissa! Erityisesti mun suomityttöjä Emmiä ja Pinjaa. Huomas kyllä ettei oltu vähään aikaan puhuttu suomea kun kaikki sanat kuulosti niin hassuilta ja välillä huomaamattani selitin asioita enkuksi..

  

Pakko oli kuitenkin pienen tauon jälkeen jatkaa taas koulunkäyntiä.. 

 

Täällä on tosi hassua se, että yleensä aina kun jollain on synttärit, tuodaan kouluun kakku! Opettajakin oli meidän kanssamme tauolla syömässä kakkua ja ottamassa kuvia.. :-D 

 

En ihan tiedä mikä tän kulkueen tarkoitus oli, mutta käveltiin tollasessa ryhmässä keskellä autotietä jonkun orkesterin soittaessa meidän perässä.. :-D Oli ihan jännä kokemus tääkin, ei siinä mitään! 

Seuraavaksi palailen sitten Tulumista otettujen kuvien kanssa!

Vähän fiiliksiä!

Tulin laittamaan muutamat kuvat tänne teillekin joita oon kameralla viimeaikoina ottanut! Oon ollu tosi kiireinen enkä oo kerennyt postaamaan koska kaikki päivät menee koulussa ja viikonloput muualla. Oon viettäny taas tosi paljon aikaa muiden vaihtareiden kanssa. Mun mielestä on tosi hyvä juttu, että usein viikonloppuisin meille on järjestetty jotain yhteistä tekemistä. Yleensä ne on jotain synttäreitä/muita juhlia eli suurimmaksi osaksi vaan syömistä, mutta meillä on aina tosi kivaa! Meillä on täällä ihan huippu porukka vaihtereita (+yksi vanhempi poika joka on täällä tekemässä työjuttuja) ja tullaan kaikki tosi hyvin toimeen. Meitä on mun lisäksi ainakin yksi Tanskasta, Yhdysvalloista, Italiasta, Japanista, Belgiasta, Brasiliasta ja 3 Saksasta. Lisäksi meidän kanssa on aina joitain jo vaihdosta palanneita Meksikolaisia ja nekin on ihan mahtavia! Voisin viettää kaiken aikani näitten ihmisten kanssa hahah.

Tää viikonloppu oli ehkä paras tähän mennessä! Perjantaina Ally (tyttö Amerikasta) tuli koulun jälkeen meille koko päiväksi ja käytiin vähän shoppailemassa. Tää tyttö on ehdottomasti mun paras kaveri täällä, voin olla niin oma itteni sen seurassa! Ollaan yhtä hulluja molemmat ja saadaan aina outoja katseita muilta ihmisiltä kun me vaan hullutellaan ja läpsitään toisiamme :D Lauantaina aamulla oli tiedossa baby shower, sillä yksi host äidin kavereista odottaa vauvaa, joten menimme juhlistamaan häntä. Sen jälkeen mä lähdin näiden vaihtareiden kanssa juhlistamaan jotakin (en aina edes tiedä että mitä) ja tiedossa oli siis paljon tacoja kuten täällä aina! Sunnuntaina oltiinkin koko päivä jossain "rannalla" ja nyt oon ihan palanut.. Täältä on rannalle sellanen tunnin ajomatka mutta mua se ei haittaa ollenkaan koska täällä on kiva istua autossa ja katsella maisemia! Välillä saa kyllä pelätä henkensä puolesta kun kaikki ajaa ihan järkyttävän lujaa, hakkaa tööttiä minkä kerkiää ja tunkee mitä pienimpiinkin väleihin niillä autoillansa. Oonkin jo monet kolarit nähnyt täällä eikä se oo mikään ihme.. Mutta takaisin asiaan! Pääsin ekaa kertaa elämässäni kokeilemaan banaanivenettä ja oli tosi hauskaa vaikka luulinkin hukkuvani kun se ei millään pysynyt pystyssä kun kyydissä oli 6 hullua vaihtaria.. Ja syötiin lisää tacoja! En tuu enään ikinä takasin Suomeen koska oon ihan rakastunut tacoihin haha.

 Mun on pakko sanoa, että oon niin rakastunut Meksikoon ja mun elämään täällä. En voi ymmärtää miten sillon alussa halusin niin paljon takasin Suomeen. Kaikki täällä on vaan niin paljon jännempää! Joka päivä opin, koen ja näen uusia asioita sekä tapaan uusia ihmisiä. Niin ja opin lisää espanjaa. Oon viimesen kuukauden vaan hymyillyt ja miettinyt miten onnekas oon kun oon päässyt kokeen jotain tällästä. Tää vaihtovuosi on vaan jotain ihan uskomatonta! En olis ikinä päässyt kokeen Meksikoa tällä tavalla kun koen sen just vaihto-oppilaana. On ihan huippua elää paikallisten kanssa, mutta silti tutustua niin moniin ihmisiin eri maista. Mun elämä olis niin erilaista ja jäisin niin paljosta paitsi jos en olis lähtenyt! Tää vaan tekee mut vielä varmemmaksi siitä, että mut on luotu matkustamaan ja näkemään maailmaa. Kiitos siis Rotarit ja perhe siellä Suomessa, teidän ansiosta elän nyt mun unelmaa♥ Ja vaikka joka aamu koulun takia herätessä kello 5:30 tekis vaan mieli itkeä, on se silti vaan niin siistiä että saan kokea meksikolaisen koulun (joka on muuten joka tavalla ihan hirmu outoa)! Mä myönnän, että välillä ikävöin Suomen koulua myöhäisten aamujen ja paremman opiskelutyylin takia. Täällä kun lähes joka tunnilla tehdään ryhmätöitä ja mä en oikein oo niistä niin innoissani haha. Täällä myös osaan olla niin ylpeä suomalaisuudestani, sillä kaikki ihmiset on tosi kiinnostuneita musta ja Suomesta. Ihmisten reaktiot on kyllä näkemisen arvoisia joka kerta kun kerron mistä tulen. Mua myös usein pyydetään puhumaan jotain suomeksi (suurin osa kyllä luulee että me puhutaan vaan englantia..) ja monesti oon saanut kuulla miten se on "taikaa" ja niin hauskan kuulosta. Monet mun luokkalaisetkin on jo sanoneet tulevansa mun mukana Suomeen sitten vuoden päästä haha. Tänään tuli jo pieni paniikki kun tajusin, että melkein 2 kuukautta mun vuodestani on jo kulunut, aika menee liian nopeesti!

Mua ärsyttää ainoastaan se miten mua kohdellaan niinku pientä lasta ja miten paljon mulla on sääntöjä. Ja kaikkeen, ihan kaikkeen pitää kysyä lupa. Mä tiesin, että Meksikossa täytyy noudattaa tiettyjä sääntöjä turvallisuuden takia, mutta suurin osa vaihtareista täällä on kertonut miten kaikki on tosi rentoja ja elämä on yhtä biletystä. No ei kyllä mulla vaan, mun perhe on tosi tiukka ja välillä tuntuu että en pääse kokemaan tarpeeksi tai tutustumaan kavereihini koska en saa lupaa mihinkään. Vaatii totuttelemista kun on aina saanut mennä ja tehdä lähes kaiken miten itse haluaa ja yhtäkkiä ei edes omien hiustensa värjäämisestä saa päättää itse. Mä siis sanoin host äidille että ajattelin tässä värjätä hiukset niinkun oon tehnyt ainakin viimeset 5 vuotta koska juurikasvu alkaa olla aika järkyttävä. Noh, olisitte nähnyt sen järkyttyneen ilmeen ja saarnan siitä miten se on huonoksi hiuksille ja vielä kun oon näin nuori, jepjep.. Tähän kyllä sitten vaan totesin, että aion sen tehdä ja mun ulkonäkö on ihan mun oma asia. Ainoo asia mitä tällä hetkellä ikävöin onkin mun vapaus. Tottakai mä ymmärrän, että oon nyt Meksikossa eikä oo ihan niin turvallista tehdä kaikkea mitä huvittaa mutta hei, mä lähestyn 18 vuoden ikää ja silti mua autetaan mm. koululaukun pakkaamisessa.. Tälläset asiat saa mut ikävöimään suomivanhempia, koska heille voin aina sanoa vastaan ja kiukutella.. Eiks niin äiti ja isi? :) Ja se on niin jännä miten täällä pienetkin vastoinkäymiset tuntuu tosi suurilta, mutta taas ne pienetkin hyvät asiat tuntuu ihan mahtavilta! Nimimerkillä kerran melkein itkenyt onnesta kun host veli pyysi mukaansa kauppaan ostamaan keksejä huonon päivän keskellä.. jep. :D Viimeaikoina oon kyllä ollut jo varmaan liian onnellinen, sillä edes se että mun puhelin päätti hajota pari päivää sitten ei haitannut mua ollenkaan. Tänään sitten marssin yksin puhelinliikkeeseen ja hoidin asiani kokonaan espanjaksi ja nyt omistan taas puhelimen, hyvä minä!

Tästä tulikin yhtäkkiä kunnon fiilispostaus! Mutta jos haluatte mun vastaavan teidän kysymyksiin ja postaamaan taas pian, menkääs laittamaan lisää kysymyksiä tänne.